Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Ilmastonmuutos ja ympäristö – tuoreimmat uutiset

Photos – logoPhotos
Kuvituskuva © Alexandre Morin-Laprise / Getty Kuvituskuva

Ilmaston lämpenemisen torjunta kuuluu ihmiskunnan kohtalonkysymyksiin. Lue alta ilmastouutisia keväältä 2020. Huomaathan, että tämän artikkelin päivitys on lopetettu kesäkuussa 2020, minkä vuoksi osa tiedoista saattaa olla vanhentuneita.

Uutisia aiheesta ilmastonmuutos ja ympäristö

Uutisia ei enää päivitetä listalle. Lue tuoreita uutisia MSN.fi:stä.

Sademetsää hävisi viime vuonna Sveitsin pinta-alan verran

Sademetsää hävisi viime vuonna noin Sveitsin pinta-alaa vastaava alue, kertoi Global Forest Watch -järjestö vuosittaisessa raportissaan tiistaina. (STT 2.6.2020)

Amazonin sademetsien tuho kiihtyy – alkuvuoden aikana maapallolle elintärkeää metsää on hakattu ja poltettu yli 1 200 neliökilometriä

Amazonin alueen metsien hävittäminen on kiihtynyt tänä keväänä Brasiliassa. Vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana sademetsää tuhottiin hakkaamalla ja polttamalla yli 1 200 neliökilometriä, yli 50 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. (MTV Uutiset, 25.5.2020)

Ällöttävä kasvi valtaa alaa Suomessa: Nyt sille on keksitty mahdollinen terminaattori

Sen kukinnot värjäävät heinikkoa ja tienvarsia loppukesällä punertavaksi kukkamereksi. Kasvia lähestyessä voi aistia kukinnon imelän tuoksun. Kun erehdyt koskettamaan kasvia, sen siemenkohdat poksahtavat ja levittävät ympäristöön lukuisia uusia kasvin alkuja... (MTV Uutiset, 25.5.2020)

Vieraslajit yhä kasvava ongelma Suomessa – näiden kasvien ei kannata antaa levitä pihallesi

Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 157 tunnistettua vieraslajia. Ne aiheuttavat paljon haasteita alkuperäislajeille. (MTV Uutiset, 23.5.2020)

33-vuotiaan Saimaannorppa-Venlan luultiin jo kuolleen – lappeenrantalainen Ismo Marttinen ikuisti Venlan kuviin eteläisellä Saimaalla vuosien jälkeen

Venla-norppa siirrettiin Savosta eteläiselle Saimaalle vuonna 1992, jotta se elvyttäisi alueen norppakantaa. Siinä naarasnorppa onnistui yli odotusten, sillä Venla on viihtynyt eteläisellä Saimaalla jo 28 vuotta ja synnyttänyt alueelle useita poikasia. (MTV Uutiset, 22.5.2020)

Ulostulo eduskunnasta: Vihreä siirtymä covid-19-pandemiaa tärkeämpi haaste

Koronaelvytyksessä on ratkottava hyvinvointivaltion rakenteellisia ongelmia ja tuettava vihreää siirtymää, katsoo eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. (MTV Uutiset, 7.5.2020)

Euroopan suunta -podcast: ”Tämä aika on esinäytös siitä, minne ilmastonmuutos voi yhteiskunnat ja taloudet johdattaa”

Eurooppalaisen Suomen tuottaman Euroopan suunta -podcastin ensimmäisen lähetyksen vieraina ovat europarlamentaarikko Heidi Hautala sekä Turun yliopiston erikoistutkija Kimmo Elo. Millainen on EU:n tie ulos koronakriisistä? (Uusi Suomi, 29.4.2020)

Valtion talousmetsille tulee ensimmäistä kertaa tavoite kasvattaa hiilinielua

Metsähallitukselle asetetaan ensimmäistä kertaa hiilinielujen ja -varastojen kasvutavoite. (STT 29.4.2020)

Nature: Pohjoisen ylle repesi kolmen Grönlannin kokoinen otsoniaukko

Arktisen alueen ylle on muodostunut ennätyksellisen suuri, arviolta kolme kertaa Grönlannin kokoinen aukko otsonikerrokseen, kertoo Nature-lehti. (MTV Uutiset, 1.4.2020)

Satelliittikuvat paljastavat: Näin Kiinan ilmansaasteet romahtivat koronaepidemian aikana

Tuoreet satelliittikuvat paljastavat romahduksen Kiinan tuottamissa ilmansaasteissa uudenlaisen koronavirusepidemian aikana alkuvuonna. (MTV Uutiset, 20.3.2020)

Näin ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen lintuihin: elinala kutistuu, pesintä muuttuu, lajit uhanalaistuvat...

Ilmastonmuutos on vaikuttanut voimakkaasti lintujen levinneisyyteen Suomessa, ilmenee tuoreesta kirjasta. Mari Pihlajaniemen, Heikki Erikssonin ja Aleksi Lehikoisen kirja Linnut ja ilmasto – matka muuttuvaan luontoon kartoittaa muutoksia, joiden keskelle linnut ovat joutuneet. (MTV Uutiset, 27.2.2020)

Etelämantereelta paljastui uusi saari – taustalla ilmastonmuutos

Etelämantereen länsirannikolta on löytynyt uusi, karttoihin merkitsemätön saari. (MTV Uutiset, 25.2.2020)

Ilmastoahdistus näkynyt psykologin vastaanotolla jo vuosia – "Voi kanavoida toiminnaksi"

Ilmastonmuutoksen aiheuttama ahdistus voi jopa lamaannuttaa, sanoo terveyspalveluja tarjoavan Terveystalon johtava psykologi. (MTV Uutiset, 25.2.2020)

Iiris Suomela: Ympäristöhaittoja ei ole Suomessa hinnoiteltu oikein – ”On liian halpaa tuhlata energiaa”

Vihreät linjaa, että markkinalähtöiset ratkaisut ja yksittäisten kuluttajien valinnat eivät riitä hiilineutraaliuden tavoitteen saavuttamiseksi, vaan muutosta vauhdittamaan tarvitaan aktiivista julkista hallintoa ja markkinoiden sääntelyä. (Uusi Suomi, 24.2.2020)

Allergia- ja astmariski kasvaa, kun ilmastonmuutos lämmittää entistä sateisempaa Suomea

Suomen luonto näyttää kehittyvän ilmastonmuutoksen myötä huomattavasti eri tavalla kuin mitä on meneillään etelämpänä Euroopassa. Tulevaisuuden Suomi on sekä entistä lämpimämpi että sateisempi. Tuo ei ole ilouutinen allergioista tai astmasta kärsiville. (STT, 23.2.2020)

Näin isokenkäiset osallistuvat ilmastonmuutostalkoisiin

Kun valtiot riitelevät ympäristöasioista eivätkä pääse kunnolla sopuun, yksittäiset raharikkaat nousevat julkisuuteen mittavilla lahjoituksillaan. (MTV Uutiset, 18.2.2020)

Osmo Soininvaara miljardipotin keränneestä ilmastorahastosta: ”Jokin tässä tökkii”

Vihreiden konkaripoliitikko Osmo Soininvaara varoittaa ilmastorahastohankkeen saattavan osoittautua suureksi virheeksi. (Uusi Suomi, 16.2.2020)

Etelämantereella mitattiin ensimmäistä kertaa yli 20 astetta

Etelämantereella on mitattu ensimmäistä kertaa yli 20 asteen lämpötila. Brasilialaistutkija kertoi torstaina, että Seymourinsaarella yllettiin 20,75 asteeseen. (MTV Uutiset, 14.2.2020)

Katso alta tiivistelmät: Näin suomalaiset puolueet kuvailivat ympäristölinjaansa ennen eduskuntavaaleja 2019

Mistä ilmastonmuutoksessa on kyse?

Ilmaston lämpenemisen - josta usein kansanomaisesti puhutaan yleisnimellä ilmastonmuutos - torjunta kuuluu ihmiskunnan suurimpiin kohtalonkysymyksiin. On tutkittu, että maailman alailmakehän ja merien lämpötilat ovat olleet nousussa sitten esiteollisen ajan, ja nousutahti on valitettavasti kiihtyvä. 

Viimeisimmän ilmastoraportin mukaan ilmastonlämpeneminen tapahtuu jopa odotettua nopeammin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset elämään maapallolla ovat monipuolisia ja todennäköisesti peruuttamattomia.

On tiedossa, että pieniltäkin vaikuttavilla lämpötilamuutoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia ekosysteemeihin ja ihmiselämään. Tähän artikkeliin on koottu tuoreimmat uutiset aiheesta ilmastonmuutos ja ympäristö eri uutislähteistä. 

Mistä ilmastonmuutos johtuu? © Schroptschop / Getty Mistä ilmastonmuutos johtuu?

Ilmastonmuutos on yleistermi muutoksille, joita tapahtuu pitkällä aikavälillä maailman ilmastossa. Kyse on säätilan muutoksia laajemmasta ilmiöstä, jota on mahdollista tarkastella vuosien, vuosikymmenten ja vuosisatojen tasolla, ja joka sinänsä on luonnollinen ilmiö planeetallamme: ilmasto ja lämpötilat ovat vaihdelleet koko maapallon olemassaolon ajan.

Ilmastonmuutoksen syitä voivat olla esimerkiksi asteroidien törmäykset, mannerlaattojen liikkeet sekä maapallon radan kulku. Ilmaston lämpenemiseksi sen sijaan kutsutaan 1800-luvun loppupuolella alkunsa saanutta ilmiötä, jossa ilmastonmuutos ja lämpötilojen nousu on johtunut ihmisen toiminnasta peräisin olevista tekijöistä.

Esiteolliselta ajalta maapallon ilmasto on lämmennyt noin 1 celsiusasteen, ja ilmaston lämpenemistä eniten selittävänä tekijänä pidetään ihmiskunnan aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Kasvihuonekaasuiksi kutsutaan kaasuja, jotka aiheuttavat kasvihuoneilmiön.

Kasvihuoneilmiössä kasvihuonekaasujen läpi auringonvalo pääsee maapallolle, mutta niiden vaikutuksen ansiosta suurin osa maan pinnasta kimpoavasta lämpösäteilystä ei heijastu takaisin avaruuteen. Näin ne johtavat lämpötilan nousuun. Suurimman osan kasvihuoneilmiöstä aiheuttavat vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani.

Ilmastonmuutoksella on monenlaisia vaikutuksia elämään maapallolla. Lämpötilojen nousu aiheuttaa ihmiskunnalle ja ekosysteemeille haitallisia ilmiöitä. Näitä ovat napajäätiköiden ja ikijään sulaminen sekä tätä seuraava merenpinnan nousu, koralliriuttojen kuolemat veden lämpötilan nousun vuoksi sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, sillä eläin- ja kasvilajit eivät ehdi mukautua näin nopeasti tapahtuvaan lämpenemiseen.

Maa-merilämpötilaindeksi. © NASA Goddard Institute for Space Studies / Wikipedia Commons / Public Domain Maa-merilämpötilaindeksi.

Tietoisuus ilmaston lämpenemisen katastrofaalisista vaikutuksista on lisääntynyt viime vuosikymmeninä ja aihetta on tutkittu runsaasti. Siitä huolimatta lämpeneminen on nopeutunut.

Ilmastonmuutosta on pyritty hillitsemään päästörajoituksilla ja kansainvälisillä sopimuksilla kuten vuonna 2006 voimaan tulleella Kioton sopimuksella sekä vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksella. Arvostelijat ovat sanoneet sopimusten tavoitteiden olevan liian matalia ja muutosten tapahtuvan liian hitaasti.

Myös sitoutuneisuus ilmaston lämpenemisen torjuntaan on vaihdellut maittain. Monet Euroopan unionin maat ovat saavuttaneet kunnianhimoisiakin päästötavoitteita, mutta toisaalta suuret taloudet kuten Yhdysvallat ja Kiina ovat jääneet jälkeen tai irtisanoutuneet kasvihuonekaasuvähennystavoitteistaan. Vaakakupissa ovat usein talous ja ilmasto.

Klikkaa alla olevaa kuvaa ja katso missä ilmastoa suojellaan parhaiten ja missä huonoiten

Klikkaa kuvaa katsoaksesi kuvagalleria: Miten ilmastonmuutos tulee vahingoittamaan kaupunkeja

Ilmastonmuutos: Eniten fossiilisia hiilidioksidipäästöjä tuottavat valtiot / vuosi (2017)

Tietojen lähde: EDGAR Emissions Database for Global Atmospheric Research, 2017.

SijaValtioPäästöt (megatonneissa)Päästöt / hlö (tonneissa)Osuus maailman päästöistä
-Koko maailma yht.37 077,404 Mt4,9 t100 %
1.Kiina10 877,218 Mt7,7 t29,3 %
2.Yhdysvallat5 107,393 Mt15,7 t13,7 %
3.Euroopan unioni3 548,345 Mt7,0 t9,5 %
4.Intia2 454,774 Mt1,8 t6,6 %
5.Venäjä1 764,866 Mt12,3 t4,7 %
6.Japani1 320,776 Mt10,4 t3,5 %
7.Saksa796,529 Mt9,7 t2,1 %
8.Etelä-Korea673,324 Mt13,2 t1,8 %
63.Suomi46,846 Mt8,5 t0,13 %

Eniten fossiilisia hiilidioksidipäästöjä tuottavat sektorit (maailmanlaajuisesti)

Maailmanlaajuiset päästöt sektoreittain: sähkön tuotanto (25 %), maa- ja metsätalous (24 %), teollisuus (21 %), liikenne (14 %), muu sähköntuotanto (10 %), rakentaminen (6 %) © IPCC (2014) Maailmanlaajuiset päästöt sektoreittain: sähkön tuotanto (25 %), maa- ja metsätalous (24 %), teollisuus (21 %), liikenne (14 %), muu sähköntuotanto (10 %), rakentaminen (6 %)
  1. Sähkön ja lämmön tuotanto - 25 %
  2. Maa- ja metsätalous ja muu maankäyttö - 24 %
  3. Teollisuus - 21 %
  4. Liikenne ja kuljettaminen - 14 %
  5. Muu sähköntuotanto - 10 %
  6. Rakentaminen - 6 %

Lähde: IPCC, 2014

Ilmastonmuutos ja ympäristö - tuoreimmat uutiset MSN:ssä. © RomoloTavani / Getty Ilmastonmuutos ja ympäristö - tuoreimmat uutiset MSN:ssä.

Miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Suomeen?

Helsinki 24.5.2019: Ilmastonmuutoksen vastainen mielenilmaus © VESA MOILANEN/AFP/Getty Images Helsinki 24.5.2019: Ilmastonmuutoksen vastainen mielenilmaus

On esitetty useita arvioita siitä, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Suomen ilmastoon ja säähän. Lyhyellä tähtäimellä Suomi ja muut pohjoiset maat voivat kuulua ilmastonmuutoksen voittajiin: sään ääri-ilmiöt jäävät meillä todennäköisesti harvinaisiksi, viljelykausi pitenee ja kesistä tulee lämpimämpiä.

Ilmaston lämpenemisestä ei tule kuitenkaan iloita Suomessakaan: emme ole saari irrallaan muusta maailmasta. Ilmaston lämpeneminen pahentaa vesipulaa monissa maailman maissa ja voi muuttaa laajoja alueita asumiskelvottomiksi, mikä aiheuttanee ilmastopakolaisuutta kohti pohjoista.

Lisäksi jäätiköiden sulaminen nostaa merenpintaa, mikä voi pahimmillaan jättää alleen laajoja rannikkoalueita ja kokonaisia valtioita ympäri maailmaa. Jos merenpinta nousee, voivat esimerkiksi Tanska ja Alankomaat jäädä lähes kokonaan meren alle.

Suomessa maan kohoaminen helpottaa merenpinnan nousun aiheuttamia tuhoja, mutta Itämerenkin pinta voi nousta useita kymmeniä senttimetrejä ja johtaa tulviin.

Tee testi: Ovatko nämä väittämät ilmastonmuutoksesta totta vai tarua?

Kuinka tavallinen ihminen voi ehkäistä ilmastonmuutosta?

Suomi on pieni maa ja yksittäisen suomalaisen ihmisen ilmastoteot voivat tuntua merkityksettömiltä kun miettii suurvaltojen valtavia päästöjä. Todellisuudessa ongelman ulkoistaminen muille on mukavuudenhaluista ajattelua, sillä melko pienilläkin muutoksilla jokainen meistä voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään ja kantaa kortensa kekoon paremman tulevaisuuden puolesta.

Ottaen huomioon, että suomalaisten päästöt henkilöä kohden ovat yhä EU:n keskiarvon yläpuolella, voimme yhä pienentää hiilijalanjälkeämme.

Alla 10 vinkkiä, joilla voit tehdä arjen ilmastotekoja

  1. Laske huonelämpötilaa. Jo yhden celsiusasteen matalampi huonelämpötila vie vähemmän lämpöenergiaa. Voit samalla säästää rahaa!
  2. Pyri suosimaan julkista liikennettä. Taksin sijaan nouse bussiin tai raitiovaunuun, yritä välttää autoilua jos voit taittaa saman matkan kävellen. Samalla kunto kohenee.
  3. Lajittele jätteet. Älä osta kertakäyttöisiä esineitä kuten kertakäyttöastioita. Älä heitä rikkinäistä esinettä tai vaatetta pois vaan yritä korjata se.
  4. Vältä ympäristöä kuormittavia hyönteismyrkkyjä ja siivousaineita. Ympäristölle haitalliset kemikaalit voivat aiheuttaa haittaa myös sinulle!
  5. Älä roskaa. Varsinainen no-brainer: älä heitä roskia luontoon. Jos näet esim. luontoon hylättyjä jätteitä, tee niistä ilmoitus tai poimi roskat mukaasi.
  6. Lisää kasvissyöntiä. Lihantuotanto ja kalastus kuormittavat ympäristöä. Pyri lisäämään ruokavalioosi erityisesti kotimaisia, lähituotettuja kasviksia. Marjoja ja sieniä saat luonnosta jopa ilmaiseksi.
  7. Mieti pakkausmateriaaleja. Kukaan ei tarvitse kahden muovin sisään pakattua omenaa. Pyri myös välttämään muovipussien ostelua ja kanna mukana kangaskassia, reppua tai ostoskoria.
  8. Osta vain mitä tarvitset. Pyri vähentämään turhaa shoppailua ja suosi käytettyjä vaatteita ja esineitä. Älä sorru ostamaan liikaa ruokaa - ruokahävikin pienentäminen on helppo tapa pienentää hiilijalanjälkeä.
  9. Tutustu tuotteiden ympäristösertifikointeihin. Esimerkiksi tietyissä kosmetiikkatuotteissa käytetään yhä mikromuovia. Pyri ostamaan tuotteita, jotka on valmistettu ympäristöystävällisellä tavalla.
  10. Säästä sähköä ja vettä. Sammuta valot poistuessasi huoneesta, älä roikota laturia turhaan pistorasiassa, sulje suihku shampoon levittämisen ajaksi ja älä tiskaa juoksevan veden alla.

Klikkaa alla olevaa kuvaa ja katso lisää vinkkejä ympäristötekoihin!

Mainoksista
Mainoksista
image beaconimage beaconimage beacon