Tukea rajojen takaa. Ukrainalaiset aktivistit osoittivat tukeaan Kazakstanin mielenosoittajille kokoontumalla Kiovan Kazakstanin suurlähetystön eteen torstai-iltana. © Toimittanut Uusi Suomi Tukea rajojen takaa. Ukrainalaiset aktivistit osoittivat tukeaan Kazakstanin mielenosoittajille kokoontumalla Kiovan Kazakstanin suurlähetystön eteen torstai-iltana.

Kazakstanin presidentti Kasym-Žomart Tokajev on tehnyt selväksi, että mielenosoittajat tullaan kukistamaan keinolla millä hyvänsä. ”Joka ei antaudu, hänet tuhotaan”, hän julisti perjantaina.

Viime viikonlopusta alkaen Kazakstanissa jatkuneet mielenosoitukset, joiden keskellä useampien kymmenien henkilöiden kerrotaan viime päivinä menehtyneen, saivat jälleen synkän käänteen.

Kazakstanin presidentti Kasym-Žomart Tokajev on kehottanut joukkojaan nitistämään protestit keinolla millä hyvänsä, kertoo uutistoimisto Reuters. Perjantaina hän julisti, että heillä on oikeus ”ampua tappaakseen”.

Esiintyessään televisiolähetyksessä perjantaina presidentti Tokajev syytti levottomuuksista ulkomailla koulutettuja terroristeja.

”Militantit eivät ole laskeneet aseitaan, vaan he jatkavat rikosten tekemistä tai valmistautuvat niihin. Joka ei antaudu, hänet tuhotaan. Olen antanut lainvalvontaviranomaisille ja armeijalle käskyn ampua tappaakseen, varoittamatta”, Tokajev julisti.

Useampia päiviä Kazakstanin pääkaupunki Almatyssa jatkuneiden mellakoiden jälkeen kaupungin kerrotaan jälleen olevan pääosin aseistettujen turvallisuusjoukkojen hallussa. Vaikka tilanne on rauhoittunut, Reuters kertoo kaupungissa yhä kuuluvan ajoittain laukauksia.

Nestekaasun hinnan voimakasta nousua seuranneet mielenosoitukset ja mellakat ympäri Kazakstania johtivat keskiviikkona maan hallituksen irtisanoutumiseen.

Torstaina Tokayev kääntyi Venäjän johtaman sotilasliitto ODKB:n eli Kollektiivisen turvallisuus­sopimuksen järjestön puoleen ja venäläisiä laskuvarjomiehiä saapui Almatyyn samana päivänä.

Nopeasti sunnuntain jälkeen ympäri Kazakstania levinnyttä kansannousua seuranneita yhteenottoja on kuvattu maan väkivaltaisimmaksi vaiheeksi koko 30-vuotisen itsenäisyyden aikana. Maa julisti itsenäisyytensä 16. joulukuuta 1991, kymmenen päivää ennen Neuvostoliiton virallista hajoamista.

LUE MYÖS:

Microsoft ja sen kumppanit saattavat saada palkkion, jos ostat jotakin käyttämällä tässä artikkelissa olevia suositeltuja linkkejä.
AIHEITA SINULLE
Palaute

Oliko juttu kiinnostava?

Tykkää meistä Facebookissa nähdäksesi samanlaisia juttuja


Lähetä MSN-palautetta

Arvostamme palautettasi!

Anna sivustolle yleisarvosana: