Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Ruotsinsuomalaisilla paljon koronatartuntoja suhteessa väkilukuun – listalla edellä vain Ruotsin somalit, irakilaiset ja syyrialaiset

MTV – logo MTV 14.4.2020 MTV UUTISET–Elise Tykkyläinen–STT–TT
Kuvituskuva © Getty Kuvituskuva

Ruotsissa asuvista maahanmuuttajista suomalaisilla on neljänneksi eniten koronatartuntoja suhteessa väestöryhmien kokoon.

Aiemmin on kerrottu, että Ruotsin terveysviranomaisten mukaan tartunnan saaneiden joukossa on väkilukuun suhteutettuna yliedustusta Somaliassa, Irakiassa ja Syyriassa syntyneillä ihmisillä, jotka asuvat nyt Ruotsissa.

Ruotsissa asuva suomalaisväestö on keskimäärin iäkästä. Tämä voisi selittää sitä, miksi tartuntoja on todettu suomalaisilla enemmän: he ovat mahdollisesti saaneet voimakkaampia oireita ja hakeutuneet tämän vuoksi hoitoon ja koronavirustestiin.

Toista video

Ruotsin terveysviranomaisten mukaan yli kolmella prosentilla ruotsinsuomalaisista on todettu koronatartunta.

Terveysviranomaisten mukaan 1 033 ihmistä on kuollut Ruotsissa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Kuolleiden määrä on kasvanut maanantain jälkeen 114 ihmisellä.'

– Minun mielestäni se on paljon. On hyvin onnetonta, että olemme päätyneet tähän, kertoi Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell tiistaina lehdistötilaisuudessa uutistoimisto TT:n mukaan.

Ruotsissa yhteensä 11 445 ihmistä on saanut koronavirustartunnan, ja 915 on tehohoidossa. Viimeisen vuorokauden aikana uusia tartuntoja on varmistettu lähes 500.

Tutkijat vaativat koulujen sulkemista

Tegnelliltä tiedusteltiin lehdistötilaisuudessa myös sitä, miten Ruotsin strategia ja koronakuolemien määrät vertautuvat esimerkiksi Saksaan, Norjaan ja Tanskaan. 22-henkinen tutkijaryhmä kritisoi tuoreeltaan Ruotsin kansanterveyslaitosta tiistaina Dagens Nyheter -lehden mielipidekirjoituksessa. Tutkijat syyttivät kansanterveyslaitosta muun muassa siitä, ettei sillä ollut selkeää koronastrategiaa. Samalla he huomauttivat Ruotsin kuolinlukujen olevan huomattavasti korkeampia kuin sen pohjoismaisten naapurien.

Kirjoituksessa huomautettiin muun muassa siitä, kuinka Ruotsissa kuolee "yli kymmenen kertaa niin paljon ihmisiä kuin Suomessa". Samalla he toivat esiin, että Suomessa on tehty aggressiivisempia koronatoimia kuin Ruotsissa. Suomessa oli kuollut tiistaihin mennessä koronan vuoksi 64 ihmistä.

Tutkijat vaativat kirjoituksessaan, että poliittiset päättäjät puuttuisivat tilanteeseen radikaalein toimin. Heidän mielestään kansanterveyslaitos ei ole onnistunut ennustamaan eikä rajoittamaan epidemiaa.

Tutkijat vaativat muun muassa, että koulut ja ravintolat suljettaisiin niin kuin Suomessa on jo tehty. Lisäksi he vaativat tehostetumpia karanteenitoimia sekä sitä, että vanhustenhuollossa työtä tekevien tulisi käyttää tarvittavia suojavälineitä.

Kun valtionepidemiologilta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, uskooko hän vielä Ruotsin strategian toimivuuteen, hän vastasi kyllä. Tegnell myös vertasi Ruotsin tilannetta New Yorkiin, jossa on paljon enemmän kuolleita kuin Ruotsissa.

– Mutta jälleen meidän tulisi olla varovaisia tällaisten lausuntojen antamisen kanssa näin aikaisessa vaiheessa pandemiaa, hän kuitenkin lisäsi.

Tehohoitopaikkojen määrää lisätään

Ruotsin sosiaalihallituksen hätävalmiusjohtaja Johanna Sandwall kertoi, että tehohoidon käyttöaste on kova. Hänen mukaansa tehohoidon uudelleenjärjestely on käynnissä ja käytettävissä olevien tehohoitopaikkojen määrää lisätään koko ajan. Paikkojen lukumäärä on nyt lähes 1 050.

Tegnellin mukaan lähes puolet kaikista yli 70-vuotiaiden koronakuolemista on tapahtunut vanhusten hoitokodeissa, mikä on syy maan korkeisiin kuolinlukuihin

– Iso osa on kytköksissä vanhusten hoitokoteihin. Meillä on paljon opittavaa siitä, miten organisoimme työtä asumisen ja henkilöstön kohdalla, Tegnell kertoi.

Tegnellin mukaan on tärkeää myös kerätä tietoa, mitä on tapahtunut, jotta tietoa voitaisiin levittää ympäri maata. Näin voitaisiin mahdollisesti varmistaa, ettei tartuntatilanne olisi vanhusten hoitokodeissa yhtä paha muissa osissa Ruotsia kuin se on Tukholmassa.

– Meidän täytyy yrittää ymmärtää, miksi tämä on tapahtunut joissain paikoissa, mutta ei toisissa, hän kertoi.

"Ei vaikutusta elinajanodotteeseen"

Ruotsissa kuolleiden keski-ikä on hieman päälle 80 vuotta. Tegnellin mukaan korona ei ole luultavasti vaikuttanut juuri elinajanodotteeseen. Syynä tähän on valtionepidemiologin mukaan se, että koronaan kuolleet ovat suurelta osin ihmisiä, jotka olisivat kuolleet suhteellisen lyhyen ajan kuluttua myös ilman pandemiaa. Ruotsin koronakuolemien määrän korkeuteen kerrotaan olevan vaikutusta myös sillä, miten kuolemia rekisteröidään.

Ruotsissa voidaan muun muassa verrata henkilötunnuksia kuolinrekisteriin, jolloin kaikki koronaan kuolleet saadaan selvitettyä. Tämän lisäksi maassa rekisteröidään myös sairaalan ulkopuolella tapahtuneet koronakuolemat. Joissain maissa virallisiksi koronakuolemiksi rekisteröidään vain tapaukset, joissa ihminen on kuollut koronan vuoksi sairaalassa.

Nämä kaksi edellä mainittua syytä vaikuttavat osaltaan siihen, että Ruotsin kuolinluvut asukasmäärää kohden vaikuttavat kansainvälisessä vertailussa korkeilta, kertoo Ruotsin kansanterveyslaitos TT:n mukaan.

Lue myös: Tukholman ilmiö rantautui Helsinkiin: Somalinkielisten koronatartunnat rajussa nousussa

Lue lisää COVID-19 -viruksesta MSN.fi:stä:

Suositukset metrin turvavälistä voivat olla karmeasti aliarvioituja

Tältä näyttää poikkeustila! Suomalaisvalokuvaajat tallentavat koronan muuttamaa arkea

THL:n ylilääkäriltä villi ehdotus: Hihamerkki koronan sairastaneille

Pitäisikö vanhukset eristää loppuvuodeksi Suomessakin? Entä, miltä maskipakko kuulostaa?

Pese kätesi välittömästi, jos kosket jotain näistä 10 bakteeripesäkkeestä

COVID-19 - Lue täältä uusimmat uutiset koronaviruksesta

Yksinkertaiset vinkit, joiden avulla vältät koronaviruksen

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä MTV

image beaconimage beaconimage beacon