Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Syyriassa lääkärit taistelevat koronaa vastaan ääriolosuhteissa – sodan aikana monet kollegat ovat paenneet ja sairaaloita on tuhottu

STT – logoSTT 27.4.2020 STT
Koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi työntekijä levitti desinfioivaa ainetta idlibiläisleirissä. LEHTIKUVA / AFP © AFP / Lehtikuva Koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi työntekijä levitti desinfioivaa ainetta idlibiläisleirissä. LEHTIKUVA / AFP

Syyriassa koronavirustartunnan on saanut hallinnon virallisten tietojen mukaan vain muutama kymmenen ihmistä. Huhtikuun puolivälissä vain pari ihmistä oli tiettävästi kuollut viruksen seurauksena. Samalla sisällissodasta kärsivä maa on erityisen altis viruksen leviämiselle.

On mahdollista, että Bashar al-Assadin hallinto peittelee tietoja ja tiedonsaanti on muutenkin vaikeaa, kertoo Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Agneta Kallström STT:lle. Hän tutkii terveydenhuoltoon kohdistettua väkivaltaa Syyriassa.

Kallström huomauttaa, että koronavirus ei aiheuta poikkeuksellista tapaa kuolla, joten potilaiden voidaan kirjata kuolleen keuhkokuumeeseen. Kun testausresursseja on rajallisesti, ei kuolinsyitä välttämättä ryhdytä selvittämään sen enempää.

Erityisesti Koillis- ja Luoteis-Syyria ovat haavoittuvaisia koronaviruksen levitessä. Alueilla on paljon maan sisällä paenneita, ja terveydenhuollon kantokyky on kovan paineen alla ilman koronavirustakin.

- Odotamme kaikkein pahinta Pohjois-Syyriaan. Pahimmassa tapauksessa 70 prosenttia ihmisistä saa virustartunnan, sanoo syyrialaislääkäreiden perustamassa Independent Doctors Association (IDA) -järjestössä toimiva kansanterveyden asiantuntija ja Itä-Suomen yliopiston tutkija Orwa al-Abdulla STT:lle.

Hän kertoo, että ainakaan huhtikuun puolen välin jälkeen Luoteis-Syyriassa ja Turkin hallitsemilla alueilla ollut yhtäkään karanteenikeskusta tai teho-osastoa.

Pohjois-Syyriassa toimii useita eri ryhmittymiä. Voidaan kuitenkin puhua neljästä eri hallintoalueesta. Suurin osa Syyriasta on al-Assadin hallinnon alla. Koillis-Syyria on paljolti kurdijohtoisen, monien länsimaiden tukeman hallinnon alaisena. Luoteis-Syyriaa, eli Idlibin aluetta, johtaa oppositio, jossa toimii jihadisteja. Turkki hallitsee rajansa tuntumassa olevia alueita, joita se otti haltuun viime syksynä hyökätessään Syyriaan.

"Voiko virus aiheuttaa enemmän pahaa?"

Luoteis-Syyrian Idlibissä osa on suhtautunut koronaviruksen leviämiseen välinpitämättömästi, kertoo al-Abdulla. Turkissa Syyrian rajalla lähellä olevassa Gaziantepissa pääkonttoriaan pitävä IDA toimii erityisesti Idlibin alueella. Se on viimeinen opposition hallussa oleva paikka.

- Voiko virus aiheuttaa enemmän pahaa kuin al-Assad? Enemmän kuin pommit? al-Abdulla kuvailee Idlibin alueella olevian ihmisten ajatuksia.

Hänen mukaansa kaikista välinpitämättömimmin suhtautuvat haavoittuvassa asemassa olevat, esimerkiksi alaikäiset, jotka ovat menettäneet sodassa vanhempansa. Ne, joilta sota on jo vienyt kaiken.

Al-Abdulla kertoo, että järjestön lääkärit ja hoitajat pääsevät liikkumaan vielä Turkissa ja Turkista Syyriaan. Turkilla on täysi työ saada koronavirustilanne hallintaan maan rajojen sisällä. Se on pyytänyt kansalaisjärjestöjä auttamaan Syyrian tilanteen kanssa. Maassa on vahvistettu yli 100 000 tartuntaa eli noin 1 200 tartuntaa miljoonaa asukasta kohden.

Viruksen vaikea päästä al-Holiin

YK:n hätäaputoimiston OCHA:n mukaan joulukuun ja maaliskuun välissä Idlibistä on joutunut pakenemaan 950 000 ihmistä. Koronaviruksen pelossa osa kotinsa jättäneistä on yrittänyt palata.

Kansainvälinen Punainen risti on todennut, että sosiaalinen eristäytyminen on Idlibissä lähes mahdotonta. Al-Abdulla huomauttaa, että ihmiset asuvat tiiviisti ja monet eivät voi pysyä kodissaan töidensä takia. OCHA:n mukaan kahdeksan kymmenestä syyrialaisesta elää köyhyysrajan alapuolella.

Viruksen pelätään myös leviävän Koillis-Syyrian leireillä, esimerkiksi al-Holissa. Leirillä tiedetään olevan suomalaisiakin, joilla uskotaan olevan yhteyksiä terroristijärjestö Isisiin. Kallström kertoo, että länsimaisten ulkomaalaisten naisten osaan leiristä on jo aikaisemmin ollut vaikea saada vietyä humanitaarista apua. Samalla avun vieminen on vahvasti politisoitunut.

Kallström huomauttaa, että ulkopuolisten on vaikea päästä leirille, joten niin on viruksenkin.

- Jos pääsee, sitten on kyllä helvetti irti, Kallström kuvailee tilannetta.

Terveydenhuolto romutettu

Britannialaisen London School of Economics -yliopiston mukaan Syyriassa tehohoitopaikkoja on 325 ja aluekohtaisia eroja on merkittävästi. Suomessa niitä kerrottiin huhtikuun alussa olevan 400 eli 0,72 paikkaa 10 000 asukasta kohden, kun yli 17 miljoonan asukkaan Syyriassa on 0,18 paikkaa asukasta kohden, Kallström pohtii.

- Syyriassa tilanne on huono, koska sodassa vammautuneet vievät varmasti edelleen paikkoja teholla, hän sanoo.

Sisällissota on pistänyt koko maan terveydenhuollon polvilleen. Kallströmin mukaan ennen sotaa maan terveydenhuolto oli suhteellisen hyvä paikalliseen tasoon verrattaessa.

- Ei toki mitään huippua, ei sellaista kuin teollistuneissa länsimaissa.

Kallström kertoo, että sota heikensi monien kroonisten perussairauksien hoitoa, sillä kaikki sairaalakapasiteetti on mennyt akuuttien fyysisten vammojen hoitoon. Kroonisten sairauksien hoito on retuperällä, ja juuri niitä sairastavat ovat alttiimpia koronaviruksen vakavimmille komplikaatioille.

Syyria on väestörakenteeltaan nuori, joten sairaus ei välttämättä iske yhtä rajusti kuin vanhempaan väestöön.

- Ei kuitenkaan oikein tiedetä, kuka saa vakavan version.

"Jos ei ole henkilökuntaa, eipä sillä sairaalallakaan paljoa tee"

Alueittain maassa on isoja eroja siinä, miten terveydenhuollon infrastruktuuria kuten sairaaloita on tuhottu, Kallström sanoo. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan infrastruktuureihin on konfliktin alusta isketty 600 kertaa. YK on vaatinut jo koronakriisin alussa tulitaukoja konfliktialueille. Syyriassa tilanne rauhoittui, mutta sota on opettanut sen, että milloin vain voi tapahtua mitä vain.

- Sairaaloihin tarvitaan henkilökuntaa, joka pakeni ensin hallinnon alueelta, sitten oppositioalueelta ja sitten joko muualle esimerkiksi Turkkiin. Henkilökunnasta 60-70 prosenttia on poissa, Kallström sanoo.

- Jos ei ole henkilökuntaa, eipä sillä sairaalallakaan paljoa tee.

Al-Abdulla korostaa, että humanitaarisilla järjestöillä on paljon pulaa varoista etenkin koronakriisin aikana. Lisäksi hoitohenkilökunta tarvitsee suojavarusteita, jotta eivät itse sairastu.

Kenelle annetaan hoitoa?

Viruksen levitessä sisällissodan runtelemilla alueilla herää kysymys, voiko joku hyötyä tilanteesta.

- Syyrialaisena voin sanoa, että Syyrian hallinto yrittää käyttää hyödykseen kaikki mahdolliset ongelmat, al-Abdulla toteaa

Hänen mukaansa hallinto yrittää saada haltuunsa pohjoisen alueet. Al-Abdulla sanoo, että tätä yritetään muiden hallussa olevilla alueilla nyt välttää.

Kallströmistä on mahdollista, että Syyrian hallinnon alueilla tehohoidossa priorisoitaisiin esimerkiksi niitä, joilla on hallituspuolueen jäsenkirja.

Toisaalta konflikti Turkin ja kurdijohtoisten Syyrian demokraattisten joukkojen välillä on voinut vaikuttaa myös koronatilanteeseen. Esimerkiksi maaliskuun lopussa Turkin tukemat joukot katkaisivat veden Hasakan kaupungista. Se kasvatti koronan ja muiden tautien leviämisriskiä yli 460 000 ihmisen keskuudessa, al-Holin leirin asukkaat mukaan lukien.

Lähteenä myös Washington Post, Financial Times, Worldometers.

Mainoksista
Mainoksista

MICROSOFT STORE

image beaconimage beaconimage beacon