Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Tutkijaryhmän laskelma: Emme ole yksin – Linnunradan galaksissa on kanssamme peräti 36 älykästä sivilisaatiota

MTV – logo MTV 16.6.2020 Hanna Vaittinen
Avaruus © Arctic-Images Avaruus

Maanantaina The Astrophysical Journal -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa lasketaan, että Linnunradan galaksissamme on meidän lisäksemme ainakin 36 älyllistä sivilisaatiota, jotka pystyvät kommunikoimaan, CNN kertoo.

Tutkijaryhmä laski, mitkä ovat rajat elämän muodostumiselle. He kutsuvat kaavaansa "astrobiologiseksi kopernikaaniseksi periaatteeksi". Kopernikaaninen periaate on kosmologian käsite, jonka mukaan Maa ei ole erityisasemassa muuhun maailmankaikkeuteen nähden.

– Jos jossain on samat olosuhteet kuin missä älyllistä elämää syntyi maapallolla, syntyy sitä myös siellä samalla tavalla, astrofysiikan professori Christopher Conselice perustee.

Tutkijaryhmän laskukaava mittaa todennäköisyyttä elämän muodostumiselle niissä olosuhteissa, missä se on Maassakin muodostunut. Se on ainoa tapa, jolla tiedämme tällä hetkellä elämän muodostuvan ja siten ainoa tapa mitata sitä.

Kaavassa mitataan elämän todennäköisyyttä

Kaavoissa mitataan muun muassa tähtien ikää, metallien määrää tähdillä, sekä todennäköisyyttä sille, että tähdellä on lähistöllään Maan kaltaisia planeettoja, joilla on sopivia, asuttavia ympäristöjä elämän muodostumiselle.

"Asuttava ympäristö" on paikka, joka on oikealla etäisyydellä tähdestä, siellä ei ole liian kylmä tai kuuma, ja siellä on nestemäistä vettä.

Conselicen mukaan asuttava ympäristö on tärkeä kriteeri elämän muodostumiselle, mutta kaikista tärkeintä on, että se kiertää vakaata tähteä.

Tukijaryhmän laskeman perusteella elämää syntyy 4,5–5,5 miljardissa vuodessa, kuten Maassakin. Tutkijaryhmä sai tulokseksi, että galaksissamme on ollut 36 kertaa mahdollista Maan kaltaisen elämän muodostuminen.

Se tarkoittaa, että omassa galaksissamme Linnunradalla voi olla meidän lisäksemme ainakin 36 aktiivista, älyllistä ja kommunikoivaa sivilisaatioita. Tutkijat olivat hämmästyneet, että tulos oli niin pieni, mutta ei silti nolla.

– Se on merkittävää, Conselice sanoo.

Vaikka sivilisaatioita olisi, emme havaitsisi niitä

Galaksissamme mahdollisesti sijaitsevien sivilisaatioiden laskemiseen on 1960-luvulla muodostettu niin kutsuttu Draken kaava, jolla lasketaan maan ulkopuolisen elämän mahdollisuutta. Sen heikkous on se, että monet kaavan lopputulokseen vaikuttavista tekijöistä, eli elämän rakennuspalikoista, ovat yhä tuntemattomia.

Tuore tutkijaryhmä oli siis jalostanut tätä ajatusta.

– Suurin ero meidän laskukaavamme ja aikaisempien Draken kaavojen välillä on se, että me teemme yksinkertaisia oletuksia siitä, kuinka elämä muodostuu, Conselice kertoo CNN:lle.

Yksi oletuksista on se, että elämää syntyy, kun oikeat olosuhteet sattuvat kohdilleen.

Toinen oletus on, että sivilisaatiot viestivät olemassaolostaan jollain tavoin. Me ihmiset lähetämme muun muassa radioaaltoja avaruuteen satelliittiemme kautta.

Tähän voi myös kaatua meidän mahdollisuutemme koskaan tavata näitä toisia sivilisaatioita, jos ne todella ovat galaksissamme.

Sivilisaatioiden etäisyys voi olla noin 17 000 valovuotta, joten meidän ihmisten mittauslaitteet eivät koskaan ehtisi havaita nykyisellä teknologiallamme näitä signaaleja, vaikka niitä jostain puolelta Linnunrataa lähetettäisiinkin.

Video: Avaruusmatkoja tekevät yritykset ostavat nyt suomalaista teknologiaa – VTT:n mikrotekniikan johtaja Tauno Vähä-Heikkilä kertoo, miksi Suomi on niin hyvä avaruusteknologiassa

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä MTV

image beaconimage beaconimage beacon